Joulunodotusta

Pimeyden ja työstressin yhdistelmä ei ole koskaan helppoa, mutta lähestyvä joulu piristää kummasti. Kaiken tämän radiohiljaisuuden aikana olen ripustanut jouluvaloja kaikkialle minne ylsin -ja minne en ylettänyt, sinne käskin miehen ripustamaan.  Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on oma piha jonne laittaa valoja, joten otin siitä kaiken irti. Kotiin on ihana tulla kun piha on pehmeästi valaistu pienillä valoketjuilla.

 

Kummatkin valot olen hankkinut Clas Ohlsonilta, joskin nuo puuhun kiinnitetyt hädin tuskin enää pysyvät koossa kolmen joulun ja yhtä monen muuton jälkeen. Talon insinööri teippasi ne kasaan joten eiköhän niillä vielä yksi joulu läpi päästä.

 Joulunodotukseen kuuluu tietysti joulukalenteri. Pienempänä minulla oli kankainen kalenteri joka aina mystisesti täyttyi erilaisilla herkuilla ja leluilla, mutta näin aikuisena ei kukaan hiivi lahjomaan herkuilla joten ne pitää hankkia ihan itse. Luonnollisesti kahden nörtin kalentereiksi valikoituivat LEGO Star wars- kalenteri sekä (naputettuani suklaan puutteesta) suklainen star wars- kalenteri!

 

 

 Tehdessämme kuukausittaista tilausta Zooplussaan, päätimme hyödyntää kertyneet pisteemme sekä alennuskuponkimme ja hankimme kissoille vihdoin paremman kiipeilypuun. Edellinen on vain yksi pitkä tolppa joka huojuu uhkaavasti keskeltä melkein seitsemänkiloisen Dalfin laukatessa sitä ylösalas ja hankittu edellisessä asunnossa tilanpuutteen takia, joten uutta kiipeilyalaa kaivattiin kipeästi. Näsinneulan seuraksi saapui siis Piparkakkutalo!

 

 Uusi kiipeilypuu ei ole kattoon asti ylettävä vaan hieman matalampi, mikä tekee siitä tukevamman vaihtoehdon riekkumiselle. Siinä on pienet portaat, riippumatto, muutama donitsimainen peti sekä luola. Vanhempi ragdoll Nukka on edelleen epäileväinen eikä pahemmin puuhun mene, mutta hetki sitten vuoden täyttänyt Dalf nukkuu jatkuvasti "donitsissa". Kuvassa kokeilimme jatkaa pisintä pylvästä yhdellä ylimääräisellä pylväällä mutta otimme sen sittemmin pois, ja siirsimme donitsin ylhäältä kalan muotoisen alustan tilalle.

 

 Olemme lähdössä kuukauden sisään Espanjaan matkalle joten päätimme ettemme osta toisillemme sen kummoisempia joululahjoja. Annoimme vain etukäteen pienet lahjat (emme ikinä onnistu olemaan ostamatta mitään); Itse sain suosikki Disney-elokuvani yksissä kansissa ja mies toivomansa pienen näppäimistön sekä uuden Godzilla-leffan. Ihan katsomisen arvoinen muuten! 

 Muut lahjat olivat panikoinnin alla monta kuukautta. Yleensä kerään joululahjoja jo kesällä, mutta nyt kaikki ideat tuntuivat olevan aivan kadoksissa enkä keksinyt mitään. Onneksi päätimme lähteä ihanille Tallipihan joulukaupoille -kadonnut inspiraatio tuli takaisin ja sain kaikille lahjat kasaan! Lisäksi suomalaisia käsityöläisiä on ihana tukea sen sijaan että veisi kaikki rahansa suuriin marketteihin ja tavarat on tehty sydämellä liukuhihnan sijaan. Suosittelen lämpimästi Tallipihalla käyntiä jos olet Tampereella, itselleni se on ainakin iso osa joulunodotusta.

 

 Tässä kuussa saan vihdoin myös hiusraukkani leikattua. Monta kuukautta olen hypistellyt kuivia latvoja, kironnut takkuuntuvia suortuvia ja kauhistunut kun hius napsahtaa poikki kammatessani. Vaalennusprojektini ei tullut ilman vaurioita, huolellisesta hoidosta huolimatta! Mutta kuun puolessavälissä luovutan pehkoni luottokampaajani käsittelyyn, ehkä elo olisi sen jälkeen hieman helpompaa. Samassa rytäkässä aion myös laittaa ripsienpidennykset takaisin ainakin Espanjan matkan ajaksi -siitä juttua myöhemmin.

 Olen saanut lähiaikoina niin paljon kysymyksiä hiusteni nykyisestä kunnosta, väristä ja sen ylläpidosta että koitan saada tällä viikolla kasaan mahdollisimman kattavan postauksen kyseisistä aiheista. Olen vihdoin löytänyt sen täydellisen suoravärin enkä malta odottaa että saan hehkuttaa sitä...!

Ihanaa joulukuun alkua,