Mitä on BARF?

Saan monilta usein kysymyksiä siitä miten syötän lemmikkejäni ja työstäni, ja ajattelin nyt postata hieman yleistietoa asiasta. Kirjoitus on ihan omaa kokemusta, tietoa sekä papereista ja kirjoista haettua taustatukea.

BARF= Bones And Raw Food

Barffauksen tarkoituksena on tarjota koiralle tai kissalle mahdollisimman luonnollista ruokaa. Nykyään ihmisten tietoisuus asiasta on jo herännyt erittäin hyvin, mutta nappulakulttuuri elää silti vahvana ja eläinlääkärit sponsoreineen ovat sen takana. Markkinoita hallitsee Royal Canin, Latz, Pedigree... eikä sille näy loppua vaikka raakaruoka onkin noussut esille lähivuosien aikana kiitettävästi.

 Kun syötät koirallesi tai kissallesi nappuloita, tiedätkö mitä oikeasti syötät? Nappuloistakin löytyy hyvälaatuisia versioita kun osaa etsiä, mutta silti valtaosa on ihan puppua. Nappulat koostuvat suurimmaksi osaksi viljasta, perunasta ja muista täyteaineista, lihan kaltaisen ainesosan jäädessä usein jopa 4%. Nappulat ovat kuivia kokkareita, jotka sisältävät vain lähestulkoon sitä mitä koirasi/kissasi ei tarvitse. Kosteuspitoisuus on lähes olematon, ja nappulat turpoavat eläimen vatsassa aiheuttaen monille vatsavaivoja. Vilja ei ole koiran/kissan luonnollista ravintoa, ja monet ovatkin sille allergisia.
 Hyvänlaatuisissa nappuloissa lihapitoisuus on yli 60%, vilja minimissään ja vitamiiniseos mukana. Mutta näissä nappuloissa nousee jo hintakin -yksi niistä faktoista miksi itse jätin ne pois. Eivätkä ne siltikään edes hipaise sitä mitä eläimen kuuluisi oikeasti syödä.

kuvituskuva Googlesta

 Kun koira tai kissa syö lihaa, luita ja sisäelimiä tasapainoisesti, saadaan eliminoitua myös terveysriskit. Yksi ylpeimpiä hetkiäni oli kun sain itsepäisen asiakkaan vaihtamaan vanhan, maksasairaan koiransa kokonaan barffiin, ja hän tuli viikon päästä onnessaan takaisin kehumaan kuinka koiran kropasta on pöhötys kadonnut, ulostetta tulee vähemmän ja koira on paljon pirteämpi, sekä ruoka maistuu todella hyvin! Barffatessa eläimen elimistö saa hyödynnettyä suurimman osan ruoasta, jolloin hyödylliset ainesosat pääsevät imeytymään ja ulosteen määrä on pienempi. Eläin saa myös tarpeeksi nestettä, mikä nappuloilla eläessä saattaa jäädä hyvinkin minimiin.

 Barffiin usein päädytään koiran allergian kautta. Nykyään on onneksi monia eläinlääkäreitä jotka ovat havahtuneet barffauksen terveyshyötyihin ja moni asiakkaista tulee tekemään koiralle ruokaremonttia juurikin eläinlääkärin suosituksesta. Barffauksesta löytyy ratkaisu niin allergiaoireisiin, vatsaongelmiin, hiivaongelmaan kuin käytökseenkin.
 Barffaukseen, kuten muuhunkaan ruokavalioon, ei kannata rynnätä suinpäin. Ruokavalion vaihto kannattaa tehdä asteittain, antaen koiralle (ja omistajalle!) aikaa tottua uuteen ruokaan. Aloitus on parhainta tehdä valmiilla mikseillä, missä löytyy raaka liha, kasvikset ja sisäelimiä, jotta ei tarvitse heti alkaa miettiä sekoitussuhteita.

Kuvituskuva Googlesta

 Koiran ruokavaliossa aterioita olisi kaksi (2) päivässä, toisella aterialla lihaa ja kasviksia, toisella lihainen luu. Luuta ei heti kannata heittää koiran nenän eteen, sillä monien koirien vatsa ei kestä sellaista luumäärää yhtäkkiä vaan menee sekaisin. Monet koirat myös ahmivat, jolloin suolituloksen riski on korkea -koiraa kannattaa opettaa syömään luita ihan kädestä pitäen, jotta se oppii järsimään ja pureskelemaan puraisu-ja-nielaisu- taktiikan sijasta. Kokonaisen luun sijaan luuhun totuttelu aloitetaan murskatulla luulla tai lihaluu-seoksilla, joissa luun määrää ateriassa koiran tahtiin lisätään. Kun tuntuu että maha toimii eikä ole ongelmia, voi siirtyä 50/50 suhteella lihaa sisältäviin kanansiipiin, kauloihin, selkiin tai kalkkunankauloihin. Kun tämä sujuu, voi kokeilla lihaisia luita kuten lammasta, peuraa, nautaa, possua tai poroa. Variaatioita riittää!  

Luiden kultainen sääntö: Älä ikinä kypsennä! Se muuttaa luut vaarallisen säröileviksi.

 Lihakasvis-ateriassa voi lihaa vaihdella ja lisäillä sisäelimiä kuten munuaisia ja sydäntä. Sydän lasketaan lihakseksi joten sitä voi antaa huoletta -se on myös suurta herkkua useimmille! Kasvikset pitää muistaa soseuttaa, sillä koiran elimistö ei kykene pilkkomaan kasviksia vaan palasina ne tulevat samanlaisina ulos kuin menivät sisäänkin. Hyviä kasviksia ovat vihreät lehtikasvikset ja lähestulkoon kaikki samat mitä itselleen ostaa (salaatti, parsakaali, juurekset, porkkanat, omena, banaani...). Sipulia tulee kuitenkin välttää anemiavaaran takia, ainoa sipuli mitä voi antaa on valkosipuli, sekin pieninä määrinä.

 Eli kerran päivässä luuton ateria, ja toisella aterialla luuta ja lihaa. Kun koira syö liikaa luuta, se näkyy ulosteessa; koiran maha on ummessa tai uloste lähestulkoon luupurua. Silloin luun määrää on vähennettävä ja kasviksia lisättävä. Öljyn antaminen ruoan seassa on myös hyvä kikka.

Dalf nauttii broitsun jauhelihasta

 Lihakasvis- sekä luuaterioiden lisäksi koiran tulisi saada kerran viikossa kalaa (D-vitamiini ja omega 3) sekä maksaa (A-vitamiinin tärkeä lähde). Jos kalan käsittely ällöttää, voi sen vaihtaa myös lemmikeille tarkoitettuun kalaöljyyn -huom, EI ole sama asia kuin kalanmaksaöljy!! Allekirjoittanut suosii kalaöljyä ja sen voi hyvin piilottaa muun ruoan sekaan päivittäin. Maksaa ei myöskään kannata antaa useammin kuin kerran viikkoon, sillä se sisältää korkeita pitoisuuksia A-vitamiinia joka suurina määrinä on vahingollista.

Q&A

Kuvituskuva Googlesta

Voiko nappulaa ja raakaa syöttää samaan aikaan?

Kyllä ja ei. Tämä on ihan koirakohtainen asia, monet asiakkaat syöttävät nappuloita lihan seassa tai toisena ateriana ja se toimii koiralla ihan mainiosti. Jotkut koirat taas reagoivat ripulilla ja mahavaivoilla, sillä nappulat ja raaka liha sulavat elimistössä eri tahtia ja saattavat aiheuttaa ongelmia. 

Voinko laittaa ruoan sekaan puuroa?

Jos välttämättä haluaa tai koiran vatsa toimii pienen viljamäärän kanssa paremmin. Myös koirien jotka liikkuvat paljon (metsästys, jäljestys, kilpailu) on ihan hyväkin saada hieman hiilareita. Parhaita viljoja barffiin on quinoa, hirssi ja tattari, sekä ohra. Niistä saa liotuksen ja keittämisen jälkeen mahaystävällistä puuroa joka toimii ruoan seassa mainiosti. 

Tarvitseeko koira lisäravinteita purkista?

Periaatteessa ei, kun syöttää koiraa monipuolisesti, pitäen huolta kalsiumin saannista (luut), fosforin ja tauriinin saannista (liha),  kasvikset tuovat kuitua, kalaöljy pitää huolen omegoiden saannista ja kasviöljy kuten pellavansiemenöljy tai rypsiöljy tuovat peliin omega 6 sekä E-vitamiinia, ja maksa tuo A-vitamiinia. Kun vain pitää variaation laajana ja allergiatapauksessakin muistaa hyödyntää sopivan eläimen kaikkia osia sisäelimiä myöten monipuolisesti, ollaan jo hyvällä pohjalla eikä purkkiin tarvitse kajota.

Entäs ne bakteerit?

Pakastaessa lihan bakteerit kuolevat, eikä tehtailta päästetä laadunvalvonnan ohi saastunutta tuotetta. Kalojen bakteerit -kyllä, myös järvikalojen- kuolevat -18 asteessa 24 tunnin aikana. Eli ei ole tarvetta paistaa tai keittää sitä kalaakaan!

Mutta eihän sitä nyt raakana, kyllä minä vähän pannulla käytän..

Älä. Kuumentaminen tuhoaa kaikki hyödylliset vitamiinit ja ainesosat joista barffaus nimenomaan hyötynsä saa. Sulata jäinen liha vesihauteessa tai jätä pöydälle sulamaan. Sulanut liha kestää noin kolmisen päivää jääkaapissa, ja oma nenä on hyvä apuväline jos miettii voiko lihaa vielä syöttää.

Kyllähän se koira hyvin nappuloillakin pärjää!

Pärjää kyllä, mutta haittapuolet alkavat näkyä vasta vanhemmiten. Virtsakivet, hammasongelmat, ienvaivat, mahavaivat, turkin ongelmat, anaalirauhasten ongelmat, ylipaino, puutostilat....you name it. Raakaruoalla saa lähes kaikkien näiden riskiä eliminoitua, eikä yksikään koira ole liian vanha vaihtaakseen raakaan ruokaan. Monet vanhuskoirat ovat saaneet olotilaansa ison helpotuksen kun ruoka vaihtui. Ja suurimmassa osassa tapauksista omistaja hämmästelee että yritti raakaruoan yllättäen viikonloppuna loputtua syöttää nappulaa, niin eipäs enää kelvannutkaan! Kyllä se koira osaa oikean ruoan valita.

Meidän Musti on niin kamalan nirso, ettei se halua syödä raakana!

Tässäkin tapauksessa kärsivällisyys ja päättäväisyys on avain. Aloita lisäämällä vanhaan ruokaan teelusikallinen uutta ruokaa ja lisää määrää vähitellen. Jos koira kieltäytyy syömästä, ota kuppi pois ja tarjoa tunnin kuluttua uudelleen. Kun koira tajuaa ettei se ruoka vaihdu vaikka kuinka nirsoilee, ajaa nälkä syömään kiltisti ja usein ongelmaa ei sen jälkeen ole. Mutta koiraa ei saa nälkiinnyttää, eli ei liian pitkiä taukoja syömättä! Jotkut koirat eivät aina yksinkertaisesti tykkää jostain lihasta, joten koita vaihdella. Usein jokin laatu kelpaa.

Onko raakaruoan syöttäminen kallista?

Itselläni se tulee kokemuksen mukaan halvemmaksikin kuin nappuloiden syöttäminen. Pari kiloa luita jää alle neljän euron ja parin viikon ruoat jäävät usein alle parin kympin. Tämä riippuu tietysti myös koiran koosta ja onko niitä useampi kuin yksi. Isommat koirat syövät enemmän, jopa pari kiloa päivässä, ja se luonnollisesti kustantaa enemmän kuin pienen terrierin sapuskat. Mutta tässäkin vaiheessa kannattaa punnita laittaako sen oman rakkaan lemmikin ruokaan muutaman euron lisää kuussa ja saa kaupan päälle terveemmän, iloisemman koiran jolle ruoka maistuu vai meneekö niillä nappuloilla ja ottaa riskin terveyden suhteen.

Itselläni koirani sekä nuorempi kissa barffaavat, enkä vaihtaisi teolliseen ruokaan kirveelläkään. Vanhempi kissani on erittäin nirso ja olen taistellut jo kuukausia saadakseni sen syömään edes märkäruokaa, mutta toistaiseksi huonoin tuloksin. Käytössä on Orijenin kissan kuivaruoka jossa on erittäin korkea lihapitoisuus eikä viljaa, joten ainakin on mahdollisimman hyvä laatu. Siltikin jatkan taistelua että saisin raakaa syötettyä, sillä en tahdo tulevaisuudessa terveysongelmia ja haluan kissalle mahdollisimman pitkän elämän.

 Koirallani barffaus auttoi mahan ainaiseen löysyyteen, ihon kutinaan, turkin laatuu ja ruokahaluun. Painoa alkoi vihdoin kertyä eikä tappopieruja ole ollut sen koommin! Joskus hoidossa oli nappulaa tarjottu ja huhhei sitä hajua, eikä kuulemma meinannut muutenkaan maistua. 

 Kissanpentumme on meille tulostaan asti barffannut, ja hänen suursuosikkinsa on broiskun siivet. Niitä uppoaa melkein siipi per päivä, ja lisäksi sydäntä, erilaisia jauhelihoja ja eilen maistettiin kalaa mitä noin pienelle ei kannata edes viikoittain vielä antaa. Ainoa mille Dalf sanoi ei oli possun liha, joka ei jostain syystä kelpaa herralle alkuunkaan. Välillä saa erikoisherkkuna liotettuja katkarapuja pienellä nokareella voita, ja joskus herra haukkaa voileivän nurkkaa. Ei nirso ole ainakaan!

Kysymyksiä saa laittaa, jos jotain jäi postauksesta puuttumaan. Keskityin lähinnä koiran barffaukseen -vaikka kuvissa komeileekin Dalf- ja voin kirjoittaa erikseen kissan barffauksesta jos siitä kysellään.

Edit: Tampereen ja Pirkanmaan alueelta raakaruokaa ja ohjeistusta saa Barffinetistä  ja  kotiinkuljetuksella Lempimuonasta!