Kaikenkarvaista

 Viime päivinä olen kärsinyt pahimmasta allergiasta miesmuistiin. Olin ystäväni luona ja hänellä on kaneja, joten tietysti sain punaiset silmät sekä tukkeutuneen nenän alta aikayksikön. Asiaan ei vaikuttanut kanit mutta se heinäpöly jossa karvakorvat olivat kierineet. Ja sitä on muuallakin, lepän, koivun ja ties minkä muodossa. Punainen nenä alkaa olemaan vakituinen asuste.

 Allergian lisäksi outo sää on saanut luovuuden liikkeelle asujen suhteen, sillä hoitolalla on pakko olla mukavat vaatteet kun istuu tuntikausia tekemässä kynsiä. Vakiasuni on nyt viikolla ollut H&M:ltä napattu pitkä, liehuhelmainen toppi jonka kanssa printtileggingsit sopivat kuin nakutettu. Tietysti kasvohoitoja ym tehdessä pidän työtakkia, mutta tuolilla kyyhöttäessä en vain viitsi laittaa epämukavaa, hiostavaa takkia.

 Sain myös vihdoin pitkään himoitsemani Blackmilkin Game of thrones- kokoelman Littlefinger- leggingsit! En ostanut niitä aikanaan kokoelmasta ja koot loppuivat, enkä ostanut kun ne menivät limitediksi koska ei ollut rahaa. Mutta museomyynnistä sain vihdoin ihanuudet napattua ja ovatkin olleet päällä kiitettävän usein. High waisted, matte finish- leggingsit ovat mukavimmat leggingsit mitä omistan.

 

  Kävin myös Artistic Rock Hard- kurssin viimeisen kurssipäivän maanantaina. Ohjelmassa oli tentti sekä uusi tekniikka ranskalaisten kynsien tekoon, joka oli erittäin työläs ja päätin kyllä että suosin geelin rakentamista sekä kestolakalla ranskiksen maalaamista tämän sijaan. Kynnet sujuvat hiljalleen helpommin, mutta jälki on tietysti edelleen kömpelömpää kuin pidempään tehneillä eikä virheiltä voi välttyä. Silmä virheille kehittyy pikkuhiljaa paremmaksi ja kärsimättömyys kasvaa... Kun haluaisi olla täydellinen justhetinyt.

 

 Töissä teen lähinnä enimmäkseen kynsiä, sekä kestolakkauksia että rakennekynsiä. Muutama kasvohoito ja hieronta on siellä täällä, niitä mielelläni teenkin vaihteeksi.  Mutta tällä hetkellä yritän koota lisää asiakkaita harjoittelukynsiin jotta tekniikkani pääsisi kehittymään.

 

  Mutta siinä missä töissä tuntuu että junnaa paikallaan, päästiin kotona askeleen eteenpäin ihan yllättäen! Taloon muuttivat roborovskiveljekset "Kili" ja "Fili". Olimme jo pitkään miettineet että haluaisimme kyseistä rotua olevat pikkuotukset taloon, joten kun tilaisuus avautui, emme epäröineet. Veljekset ovat noin viisi viikkoa vanhoja ja juoksevat juoksupyörässä aina kuin kykenevät. Taito on vielä hukassa, sillä usein näkyy kun pienet jalat vilahtavat ja karvapeppu tekee hienon kierroksen kun vauhti ei riittänytkään...

 

 Jos terraario ei olisi tiiviisti suljettu, tulisi otuksista nopeasti ruokaa sillä niin kova tuijotuksen kohde laatikko on ollut tulostaan saakka. Kissat sekä koira istuvat ympärillä katselemassa kuin parastakin tv:tä! Nyt alkaa mielenkiinto jo rauhoittua kun ovat tottuneet, mutta silti ikkunaa pitää käydä välillä koputtelemassa että josko nyt kuitenkin saisi kiinni.

 Käsittelyä ollaan totuteltu pienille pikkuhiljaa ja jännitys on selvästi laskenut alkupäivistä. Kädellä ehditään jo istuskella aikaisemman juoksemisen sijaan, joten eiköhän tämä tästä edisty!

  

 Pian lähestyvät Vammalan Vanhojen kirjojen päivätkin jonne olen koko perheen voimin menossa jo perinteeksi kehittyneeseen kirjametsästykseen. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa jos on yhtään kirjatoukan vikaa, olen monia lempikirjojani löytänyt nimenomaan Vammalasta.Viimeksi mukaan taisi tulla lähemmäs kymmenen kappaletta...

 Myös mummini on siellä puhumassa lauantaina Katajamäki- kirjoistaan joten toki pitää olla eturivissä kannustamassa kirjailijaa! Ehkä muistan esitellä blogissakin kirjasaalini, jos mitään löytyy (hah!).

Kommentit

Suositut tekstit