Avocadopasta

Päätin eilen tehdä illalla jotain täyttävää mutta helppoa, sillä työpäivän jälkeen ei oikein ole intoa kunnon kokkailuun. Ajattelin vihdoin kokeilla avocadopastaa kun sitä on niin kovasti kehuttu, eikä sen tekemiseen menisi kuin spagetin keittoon vaadittava aika. Reseptiksi valitsin "sen alkuperäisen", eli Alexander Gullichsenin version:

• 1 valkosipulinkynsi
• ½ chiliä (poista siemenet)
• 1 limetti
• 2 kypsää avokadoa
• suolaa
• mustapippuria
• loraus oliiviöljyä
• kourallinen basilikaa (lehtipersija ja korianteri toimivat myös)
• 30 g (1 dl) raastettua pecorinoa
• 30 g (1 dl) raastettua parmesaania
• 400-500 g spagettia

 

 Sovelsin reseptiä vähän kaapista löytyvien juttujen sekä makumieltymysten mukaisesti. Laiskana korvasin tuoreen valkosipulin valmiilla murskalla sekä kuivalla rouheella -reseptissä mainittu määrä oli kyllä ihan onneton, olisi saanut olla triplasti enemmän näin valkosipulin ystävänä joka lisää kaikkialle valkosipulia, valkosipulia ja vähän lisää valkosipulia. Samoin chilin jätin pois, sillä en voi sietää tulista ruokaa. Pippurin seassa oli limeä, joka toi kivaa makua mutta hukkui tietysti hieman aidon limen sekaan.

"Pilko valkosipuli hyvin hienoksi, pilko myös chili ja laita ne kulhoon. Purista limetin mehu mukaan. Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Kuutio avokado kuoressaan ja kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon. Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää suola, pippuri, oliiviöljy, hienonnetut yrtit, sekä pecorino- ja parmesaaniraaste."

 

Pecorinoa ei lähikaupasta löytynyt, joten parmesanraasteen kaveriksi nappasin sinihomejuustoa joka toimikin oikein mainiosti. Laitoin sitä pastan sekaan sekä päälle koristeeksi.

 

Onnekseni kaupassa oli juuri käyttövalmista avocadoa, välillä ne on liian kovia tai pilaantuneen rajalla... Silpaise veitsellä avocado kuutioiksi ja lusikoi lusikalla kulhoon kuten ohjeessa sanottiinkin, ehdottomasti helpoin kikka!

"Sekoittele lusikan avulla, maista. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton."

Durumvehnä- spagetti kehiin...

Ohjeessa sanottiin että spagetti saa olla al dente, eli 3/4 normaalista keittoajasta. Itse en muistanut koko asiaa miettiä kun hellamme on muutenkin hidas, vaan keitin vain omaan suuhun sopivan tuntuiseksi. Olisikohan mennyt vartti -meidän hella on siis tosiaankin vähän kivikautinen.  

 "Pastaveden tulee olla niin hyvin suolattua, että se maistuu merivedelle. Ota talteen vajaa desi keitinvettä. Valuta pasta lävikössä."

Sitten kun spagetti on valmista, valuta vedet pois ja holauta spagetit kulhoon missä kastike odottaa! Sekottaa sai aika huolella kun en muistanut lisätä keitinvedestä vajaata desiä asiaa helpottamaan, mutta toimi se niinkin.

"Lorauta tilkka keitinvettä kastikkeen sekaan, ja pyörittele spagetti kastikkeen joukkoon. Raasta päälle parmesaania ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoa heti."

 

Eivät kyllä lukuisat hehkutukset olleet turhia! Mikään maailman kaunein annos tästä ei tullut mutta ihan huippuhyvää kyllä. Valkosipulia ja pippuria saa ilmeisesti lisätä ihan reippaalla kädellä, olin itse kuitenkin liian varovainen. Kannattaa kokeilla sinihomejuustoa tämän kanssa, sopi aivan nappiin.

 Ja annos neljälle, höh, meillä se riitti kahdelle hengelle ihan sopivaksi annokseksi ja vielä seuraavaksi päiväksi itselleni työevääksi. Joskaan en mitannut spagetin määrää, saattoi olla ohjeen määrää vähemmän. Suosittelen ehdottomasti testaamaan! Aikaakin meni reilusti vajaa puoli tuntia, olisi mennyt vähemmänkin jos hella olisi nopeampi.